Muutettiin  puoli vuotta sen jälkeen ihka ensimmäiseen yhteiseen asuntoon. Elämä alkoi sujua hyvin. Kesän jälkeen mä jatkoin viimeistä kokkiopinto vuottani ja Juuso kävi työkkärin työkokeilussa pyöräkorjaamolla. Hommattiin meille syksystä kissanpentu Manu. Täytin myös samana vuonna 18-vuotta (niistä pippaloista sattumoisin ei mitään muistikuvaa). Yhteinen ensimmäinen joulu vietettiin mun omien sukulaisten parissa Toivakassa ja uusivuosi kotona ikkunasta raketteja katsellessa. Uuden vuoden jälkeen päätettiin että lähdetään pienelle lomalle Tallinnaan, oli meidän esimmäinen yhteinen matka ulkomaille. Puolen vuoden jälkeen valmistuin kokiksi ja päätettiin muuttaa Riihimäelle, sinne mistäpäin Juuso on kotoisin ja niin muutettiin (olen kirjaimellisesti siis ollut riksulainen). 

Matkustin myös samana kesänä ensimmäistä kertaa lentokoneessa ja päämäärä oli vähän pitempi kuin Ruotsi tai Tallinna, nimittäin sain kummitädiltä 18-vuotis synttärilahjaksi matkan Kreikkaan. On tähän mennessä ollut elämäni paras synttärilahja! Siitä se elämä alkoi loman jälkeen sitten riksulaisena luistaa tavalliseen tahtiin. Yritettiin molemmat ettiä töitä, mutta huonolla menestyksellä. Joulu vietettiin tällä kertaa Juuson sukulaisten keran ja uusivuosi raketteja katellessa kuten viimekin vuonna (taitaa tulla perinne). Tässä vaiheessa uutta vuotta en todellakaan tienny minkälainen loppu vuosi tai toisin sanoen loppu elämä tulisi olemaan. Kaikista mullistavin asia viime vuodessa oli kun pissasin pienen pieneen tikkuun huhtikuussa ja se näytti plussaa! Kuinka yksi pieni viaton viiva tikussa voi saada niin monta miljoonaa ajatusta ja tunnetta. ♥ Kesästä sitten päätettiin, että muutetaan Jyväskylään takasin, jossa mulle oli enemmän tukiverkostoa raskauden ajaksi ja vauvan syntymän jälkeen. Asusteltiin ensimmäiset 4 kuukautta kerrotalon toisessa kerroksessa (loppu raskaudessa ne tuntui kuin olisi maratoonin juossut) jossa ei ollut hissiä ja lopussa tajuttiin, että ei ollut minkäänlaista lukollista vaunu/pyörävarastoa. Jos oltaisiin siihen jääty asumaan oisi se tarkoittanut sitä, että ois jouduttu raahaamaan joka kerta vaunut, lapsi sekä muut tavarat (en olis edes halunnut tietää miltä se olisi tuntunut). Tehtiin siis paras päätös ja muutettiin paljon parempaan ja myöskin isompaan asuntoon. Muutettiin 96 neliöiseen neliöön jossa meillä on 3 makuuhuonetta, olohuone ja avokeittiö, lisäksi kaksi vessaa ja sauna! Joten tämä päihittää 100 kertaa edellisen asunnon.
Ja niin se päivä koitti kun meidän pienestä perheunelmasta tuli totta, 13.12.2016 kello 14.30 kun pieni herra suvaitsi saapua viikon laskettua aikaa myöhemmin tähän maailmaan. Nyt tässä perheessä asustaa äiti, isi, mummukka, pieni herra ("Unski") ja Manu-kissa. Elämä on lähtenyt vauvan synnyttyä hyvin sujumaan, ollaan opittu vauva-arkeen ja perhe-elämään. Tästä tämä mun blogiurani (hah mikä ura?) alkaa, toivon jos teillä on ideoita mistä haluatte kuulla enemmän niin otan kaikki huomioon! Yritän parhaani mukaan tänne päivitellä raskausajasta ja sen jälkeisestä elämästä. Olisikohan tämä kirjoitus ollut tässä ja palataan seuraavassa postauksessa!